Ristolla oli disco

3,5 vk

Siitä suonenvedosta, jonka sain keskellä työpäivää, on nyt kulunut kolme ja puoli viikkoa. Aika on mennyt kyllä hurjan nopeasti ja dokaamattomuus ei ainakaan vielä ole ollut ongelma. Kaikki on mennyt ”liian” hyvin, ottaen sen, että vanhalla tyylillä olisin lipittänyt jo pari lonkerolaatikkoa tässä ajassa. Ensimmäinen todellinen koitoskin on nyt takana. Tottakai tähän kolmeen ja puoleen viikkoon sisältyy niitäkin hetkiä kun suuta on alkanut napsaamaan tai kielen sivuista herahtaa sylki suuhun kun aivot tarjoilevat kylmän oluen tuomaa muistikuvaa sen herkullisuudesta. Viinan jättäminen muistuttaa hyvin paljon röökin polton lopettamista, mutta ei ole läheskään yhtä vaikeaa. Koen samanlaisia ”ahh. tähän sopisi bisse” -hetkiä samalla tavalla kuin tupakan polttoa lopettaessa haaveilin tupakasta. Alkoholin kanssa nämä hetket kuitenkin viuhahtavat ohi hyvin paljon nopeammin kuin röökin kanssa. Yleensä tällainen tilanne on vain hetken ajatus, joka menee itsestään ohi. Jos ajatus on kuitenkin jäänyt kytemään pidemmäksi aikaa, turvaudun joko maustettuun kuplajuomaan tai kylmään alkoholittomaan kaljaan – jotka ovat itseasiassa melko hyviä yhtä perkeleen pahaa litkua lukuunottamatta.


EZ

Olen ollut ennenkin pari kertaa kuukauden verran juomatta, mutta ne eivät ole menneet yhtä helposti. Nämä lyhyet kuukauden mittaiset pätkät ovat liittyneet terveyskuuriin (kehokuuri), jonka aikana ei saa juoda ollenkaan alkoholia. Itseasiassa ei saisi juoda kolmeen kuukauteen, mutta nyt ei keskitytä pikkuseikkoihin. Koko tämän kuukauden ajan on miettinyt, että ”vielä 3 viikkoa, vielä viikko…”. Päätökseni lopettaa dokaaminen määrittelemättömäksi ajaksi on osoittautunut hyväksi aikamääreeksi. En siis odota päivää koska saan taas juoda. Se, että alanko taas joskus juomaan alkoholia on täysin epäoleellista tällä hetkellä, vaikka moni sitä minulta kysyykin. Tärkeintä on se, että olen nyt juomatta, enkä ole päättänyt aloittaa juomista. Toinen asia mikä on helpottanut ja selkeyttänyt tavoitetta huomattavasti on tämän blogin kirjoittaminen. Kirjoittamalla ajatuksia ja tekemällä tästä julkista tunnen olevani myös muille vastuussa dokaamisestani, jolloin sen uudelleen aloittaminen on huomattavasti isompi kynnys. Myös omat ajatukseni tulevat kirkkaammiksi näitä lätinöitä kirjoittaessa. Tuntuu, että sormet näppäimistöllä ajattelevat enemmän kuin kaunis pääni. Tämä kaikki vaikuttaa varmasti alitajuntaan niin paljon, ettei tavallaan edes tule kelattua, että huikan ottaminen voisi olla vaihtoehto. Se ei vain yksinkertaisesti käy päinsä. En halua näyttää tässä asiassa täysin selkärangattomalta, vaikka hyvin monista muista asioista luikertelen karkuun kuin käärme. Jos siis meinaat lopettaa dokaamisen niin kerro siitä kaikille ja tee siitä vitun iso haloo - Toimii!





#ristollaondisco

Ensimmäinen todellinen haaste, joka ei edes ollut kovin iso koitos. Siskoni mies Risto täytti tänä vuonna jo maaliskuussa 40 -vuotta. Vihdoinkin tämä villi ja vilkas nuori mies alkaa lähestymään miehen ikää ja sitä sitten juhlittiin ihan tosissaan aivan mielettömissä puitteissa. Juhlissa oli tarjolla valokuvauskilpailua, elävää musiikkia (huikeita esiintyjiä), Virtuaalilasien testausta, baaritiski mikkoineen, ruokaa ja tottakai paljon juomaa. Juhlat järjestettiin -70 luvun disko teemalla ja jokaisen oli syytä pukeutua asian mukaisesti.  Varustauduin kekkereihin tietysti ostamalla useita erilaisia limuja sekä muutaman alkoholittoman oluen. Rakas siskoni oli myös ottanut minut huomioon ja kaapista löytyi viinan lisäksi myös limua. Baarimikolle oli ilmeisesti myös vinkattu minusta, koska hänellä tuntui olevan kaikista tarjolla olevista drinkeistä myös alkoholittomat versiot saatavilla. Join muunmuossa elämäni ensimmäisen alkoholittoman mojiton, joka oli itseasiassa aivan perkeleen paljon parempi kuin yksikään aikaisempi viinallinen versio. En tuntenut koko jengistä kuin murto-osan, mutta silti vietimme erittäin hauskan illan. Oli myös kovin häiriintynyttä huomata, että joukossa oli täysin tuntemattomia ihmisiä, jotka tunnistivat minut tästä blogista. Tästä en kyllä koskaan pääse yli, että miksi helvetissä joku lukee näitä. Koin oikeastaan yhden ainoan hetken, kun huikka olisi maistunut: Menin juhliin pari tuntia etukäteen, koska lupasin siskolleni
järjestää vieraille mahdollisuuden kokeilla virtuaalilaseja. Olen tällainen aikuinen kakara, jolla pitää olla kaikki pelit ja pensselit, joten myös virtuaalilasit löytyvät arsenaalista. Niitä viritellessäni koin suurta tarvetta sulavoittamaan asennusta muutamalla asennusöljyllä, jota yleensä nautin näiden rakkaiden harrastusteni parissa. En kuitenkaan sortunut alkoholilliseen versioon oluesta. 

Wanted

Sitten vielä etsintä kuulutus! Otin itselleni 3 kpl alkoholitonta olutta ja laitoin ne baarin kylmäkaappiin. Suureksi murheekseni huomasin hetken päästä, että yksi niistä oli häikäilemättä anastettu. Murheeni tosin muuttui hyvin nopeasti ivalliseksi hekotukseksi, kun sain päähäni ajatuksen, että joku nautiskelee herkullista erikoisolutta tietämättään, että sillä ei päätään saa sekaisin. Jos otit oluen tarkoituksella, koska se oli alkoholiton, saat anteeksi. Juhlissa riitti myös alkoholittomia juomia, joten selvisin ilman suurempia traumoja. Kiitokset vielä Ristolle ja Lauralle juhlista!






Kommentit

  1. Mä itseasiassa kanssa mietin että miksi helvetissä luen tätä. Silti löydän itseni vähintään kaksi kertaa viikossa katsomasta olisiko tullut uusi kirjoitus. Sun tyyli kirjottaa on jtn niin ihanan aitoa ja asia miten tästä kerrot. Nostan hattua. Ja noin upeasta vaimosta kannattaa pitää kiinni! Tuo teidän kommuunikin on hieno juttu! Harva tuollaseen pystyy. Ei voi muuta sanoa ku tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka ja kiitoksia sanoistasi. Vaimoni juuri näytti minulle kirjoituksen, jossa kerrottiin 25 kohtaa mitä ei pitäisi tehdä blogissa. Masennuin melko paljon, koska teen ilmeisesti kaiken päin persettä. Kommenttisi tuli juuri sopivasti piristämään fiilistä - Kiitoksia siitä. Yritän kovasti pitää myös Vaimostani kiinni ja tää dokaamattomuus tuntuu toimivan aika hyvin apuna :). Vaimo on niiin höveliä että. Kiva kun olet jaksanut lukea. Yritän nyt hieman parantaa vielä noilla vaimolta saaduilla ohjeilla. Jos seuraava kirjotus olis sitte vielä astetta parempi.

      Poista
  2. Tykkään myös tästä blogista, juuri löysin sen! Mitenkäs loppukesä sujui?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nyt loppu dokaaminen!

Eka morkkis?

Ensimmäinen viikonloppu