Nyt loppu dokaaminen!

Kuka olen?

Olen täysin normaali 36 vuotias nuori mies… tai pikemminkin vanhan poika joka päätti aivan yht’äkkiä kesken työpäivän lopettaa ryyppäämisen. Jos joku nyt luulee, että ryyppäsin kesken työpäivän niin en kuitenkaan. En juo työaikana eikä työni tai urheilu kärsi juomisesta – Kyllähän pikku darrassa pystyy nuori kloppi pelaamaan? ;) En muutenkaan ehkä ole täysin alkoholisoitunut ja kulutukseni on ehkä normaalin suomalaisen keski-ikäisen miehen tasolla, mutta se vaikuttaa kuitenkin monella tapaa elämääni, joten päätin ottaa selvää paraneeko elämänlaatu sekä parisuhde, kuten joka paikassa kerrotaan. Elän melko tavallista elämää (tai en ehkä sittenkään) vaimon, kahden lapsen, ex-vaimon sekä hänen miehensä kanssa. Saattoi kuulostaa erikoiselta, mutta avaan sitä ehkä joskus toiste.

Kuinka paljon kulutan alkoholia?

Yritän olla rehellinen, mutta saattaa olla, että vaimoni näkee tilanteen hyvin eri tavalla. Juon hyvin harvoin arkisin alkoholia. Vain jos on juhlat, televisiosta tulee urheilua, pepsi on loppu, aurinko paistaa, tulee vieraita, hyvän ruoan kanssa tai jos sauna on päällä. Sauna on kyllä aika usein päällä. 😉. En kuitenkaan yleensä arkisin juo enempää kuin pari olutta. Viikonloppuisin nautin sekä perjantaisin, että lauantaisin yleensä noin six packin lonkeroa. Enemmän tulee juotua (lue. Pikku kännit) jos on joku erikoistilanne: juhlat, tulee vieraita, on joki kansainvälisesti virallinen dokauspäivä (juhannus, uusivuosi, pääsiäinen, vappu ja nyt voi lisätä listaan ehkä Mauno Koiviston merkkipäivän). Niin sanotut perskännit vedän harvemmin, mutta niitäkin tapahtuu . Vaikka tässä nyt hieman oli ironiaa niin varmasti olen kaikkien mittareiden mukaan suurkuluttaja sekä pahinta riskiluokkaa.

Miksi lopetan juomisen

Haluan selvittää onko perää kaikissa niissä väitteissä, että elämänlaatu paranee ja kaikki alkaa maistumaan paremmalta. Haluan myös antaa vaimolleni paremman aviomiehen sekä lapsilleni paremman roolimallin vielä kun heitä ei ole täysin pilannut omalla toiminnallani (7 & 11v). Rehellisesti sanottuna vaimoani hitsaa kun juon ja sehän minua vituttaa - Olenhan hauska ja komea kännissä. Tässä asiassa vain minulla tuntuu olevan avaimet käsissä, joten minun on muuttettava tapojani. Vaimo ei juo käytännössä katsoen ollenkaan, joten se helpottaa kyllä urakkaa huomattavasti. Yksi iso syy on myös paino sekä urheilu. Olen melko aktiivinen urheilun suhteen, käyn pelaamassa Padelia 3-6 kertaa viikossa ja välillä jopa kuntosalilla. Tavoitteeni on nousta vielä suomen kärkeen Padelissa, vaikka se aika utopistiselta kuulostaakin.  Juominen ei sinällään ole koskaan vaikuttanut pelaamiseeni, mutta näillä liikuntamäärillä painoni pitäisi olla huomattavasti vähemmän mitä se tällä hetkellä on. Suuri syy painooni on tosin ruokailutottumukseni. Painoni pysyy tällä hetkellä melko vakaasti 95 kilon luokkaa ja vaikka olen hyvässä kunnossa (ja iso luinen), niin kaikkien mittareiden mukaan olen sairaanloisen ylipainoinen. En tunne itseäni sairaanloisen ylipainoiseksi, mutta pikkupullukaksi kyllä. Tavoitteeni on pudottaa 10-15 kiloa ja uskon sen näkyvän urheilusuorituksissa melko positiivisesti.

Kuinka kauan olen juomatta?

En osaa sanoa. Tavoite on olla niin kauan juomatta, että tiedän, parantaako se elämänlaatuani vai onko kaikki mediassa kirjoitettu ihan fuulaa. Palaanko sen jälkeen vanhoihin tottumuksiini vai alanko kokeilun jälkeen kohtuukuluttajaksi? En tiedä enkä ota siitä mitään paineita. Toivon vain, että kaikki asiat paranevat. Enkä nyt tarkoita että kaikki olisi päin vittua. Mielestäni minulla on asiat melko hyvin: on ystäviä, vaimo, lapset, duuni ja elämä rullaa. Toivon vain kokevani jonkun uuden tason elämässäni.

Miksi kirjoitan blogia:

En todella tiedä. En osaa kirjoittaa ja olen aina ollut sysi paska äidinkielentunneilla. Kirjoitan tätä ehkä eniten itselleni ja ehkä hieman kavereille ja niille jotka tulevat kärsimään juomattomuudestani 😉. Ehkä vähän toivon, että minulta ei joka käänteessä kyseltäisi ”miksi et juo?”.  En aio kuitenkaan vältellä niitä tilaisuuksia, jossa alkoholi näyttelee isoa roolia. Haluan edelleen samoihin juhliin ystävieni kanssa ja haluan oppia nauttimaan niistä selvin päin. En siis meinaa työntää päätäni pusikkoon. Toivottavasti olen yhtä hyvää seuraa selvänä kuin kännissä 😉.


Pyrin kirjoittamaan jonkun pienen raportin miten hommat sujuu aina aika-ajoin.

Kommentit

  1. Mä päätin yhdeksän vuotta sitten tavallaan hetken mielijohteesta lopettaa alkoholin käytön. Tai no, ajattelin minäkin että se vaikuttaisi positiivisesti urheilemiseen. Ja niin se vaikuttikin ja lisäksi kaikkiin muihinkin elämänalueisiin. Aluksi varsinkin saunominen mökille ilman olutta tuntui vaikealta, mutta nopeasti siihenkin keksi korvaavan alkoholittoman juoman. Tuttavapiiri ihmetteli aluksi juomattomuuttani, mutta nyt siihen ei tunnu kukaan enää kiinnittävän huomiota. Ja lisäksi minulla on juhliessa aivan yhtä hauskaa kuin on joskus ollut humalapäissä - tai itse asiassa vielä hauskempaa. Ei hauskanpito ole alkoholista kiinni. Ja kivana lisänä selvinpäin juhlimisessa on, että voi seuraavana päivänä mennä tekemään hyvän treenin juhlimisesta huolimatta, vaikkakaan valvomisesta johtuvaa väsymystä alkoholittomuus ei tietenkään poista. Vielä en oo keksinyt syytä miksi ihmeessä alkaisin käyttää alkoholia uudelleen. Iso peukku sinulle Jari ja tervetuloa "kerhoon".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon joo aika innoissani nyt ja tuntuu että helpostihan tää menee. Varmasti tulee niitä vaikeita hetkiä vielä paljon. Samalla vähän pelottaa ja jännittää ja epäilyttää ja kaikkea. Ainaki yritän tehdä itelleni vaikeeks alottaa uudestaan :) Uskon kans et kyl tää tästä! Kiitoksia zemppauksesta!

      Poista
  2. Sen verran lisää, että toki juon olutta. Mutta se on alkoholitonta. Warsteiner ja Bavaria ovat hyviä. "Oikeaa" olutta juovat kaverini eivät usko, että kuumana kesäpäivänä ja -iltana, reenin jälkeen kylmä alkoholiton olut toimii samalla tavalla kuin "oikea". Se puraisu on aivan samanlainen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Instabomber 6/10

I'm Back!